Osa 1. - Punapää saapuu taloon

Tässäpä olisi osa 1., olkaa hyvä! Legacyn alku on mielestäni aina vähän tylsä ja etenee nopeasti, ainakin minulla. Ja näin on nytkin. Juonta voi tulla mukaan kuvioihin sitten myöhemmin, aluksi on ehkä nyt tärkeämpää saada homma alulle.

Mutta nyt ei kun vaan lukemaan!

Tammelan kylään oli ilmestynyt uusi pieni puumökki. Kukaan ei tiennyt, milloin se oli sinne ilmestynyt, eikä varsinkaan sitä, kuka siellä asui vai asuiko edes ketään. Mökki ei kuitenkaan vaikuttanut autiolta, mitä nyt esimerkiksi ulkona olevasta maalaustelineestä ja siinä nököttävästä keskeneräisestä maalauksesta voi päätellä.

Mökin sisältä löytyy tällainen kaunis punapää. Mennäänpä katsomaan lähempää...

Tämä nuori nainen on nimeltään Kristiina Wuorenheimo. Hän haaveilee suurperheestä - tai ainakin saavansa 6 lastenlasta. Horoskooppimerkiltään Kristiina on rapu pistein 7/1/6/5/6, eli hän on hyvin siisti, mutta myös hyvin ujo. Vanhempiensa kuoltua hän jäi orvoksi ja lähes rahattomaksikin. Tämä pieni mökki oli ainoa, jota 4800 simoleonilla saatiin aikaiseksi. Olihan siinä sentään seinät ja katto pään päällä, ettei tarvinnut aivan taivasalla nukkua...

Asuessaan vielä vanhempiensa kanssa Kristiina oli toki osallistunut ruoanlaittoon ja muihin kodin askareisiin, mutta hänen äitinsä oli kyllä yleensä hoitanut ruoanlaiton. Nyt, kun Kristiina asui ensimmäistä kertaa aivan yksin, oli erityisen tärkeää olla hyvät ruoanlaittotaidot. Jostain piti siis aloittaa, joten Kristiina loihti itselleen lounaaksi voileipiä.

Kristiina päätti pyörähtää kylällä ja törmäsikin siellä tähän varsin hauskan näköiseen vaaleahiuksiseen mieheen. Miehen nimeksi paljastui Mauno, mutta hän ei näyttänyt oikein lämpenevän Kristiinan vitseille...

Yksin asuminen ja oleminen alkoi jo muutaman päivän päästä maistua puulta, etenkin kun Kristiina oli tottunut siihen, että ympärillä oli aina muita simejä. Niinpä hän päätti pyytää tontin liepeillä maleksivalta Ennustajaeukolta apua.

"Haluaisin jonkun oikein komean ja oikein rikkaan miehen!" Kristiina toivoi silmät loistaen. "Täh, siinäkö kaikki?" eukko ihmetteli, kun Kristiina antoi hänelle muutaman hassun setelin (viimeisiä rahojaan, tietenkin). "No, turhapa sitten odotella mitään suurta ihmettä..." Ennustajaeukko mutisi ja alkoi sitten hieromaan kristallipalloaan.

Jostain taivaista tupsahti tämän näköinen mies. Kristiina päätti heti, että miehestä ei todellakaan tulisi hänen aviomiestään. Ei ollut varaa olla liian ronkeli, mutta ei Kristiina ollut miehestä millään tasolla kiinnostunut. Treffit siis päättyivät hyvin lyhyeen, eikä jatkoa sovittu.

Kristiina ei käynyt töissä kodin ulkopuolella, vaan koetti saada edes vähän kolikoita kasaan maalaamalla ja myymällä tauluja. Hän siis vietti lähes kaiken aikanasa kotona ja päivät kuluivatkin lähinnä kotitöitä tehden ja miesseuraa etsien. Ja Maunon liehittely alkoikin lopulta tuottaa tulosta. Ehkä Maunolla on joku pakkomielle puuvillayöpaitoihin? Kristiina uskalsi laittaa pientä flirttiäkin peliin.

Vaan eipä Mauno näemmä ollutkaan ainoa, kenestä Kristiina oli kiinnostunut... Nimittäin tämä Paavo-niminen mies oli karismaattisuudessaan hyvin kiinnostava - jopa niin kiinnostava, että Kristiina pääsi miehen kanssa läheisimpiinkin tunnelmiin. Ilmeisesti Mauno on jo ihan historiaa.

Huomatkaa vieressä hölmistyneenä tuijottava nainen, ilmeisesti joku Paavon kaveri.

Kristiinalla ei ollut minkäänlaista koulutusta, koska hänen vanhemmillaan ei ollut ollut varaa sellaista tyttärelleen hankkia. Kristiina ei juuri nyt edes osannut kaivata koulutusta. Juuri siksihän hänen oli löydettävä mies: mies kävisi töissä ja toisi leivän pöytään, kun taas Kristiina huolehtisi tulevista lapsista (kovin itsevarmasti Kristiina noista lapsista ajattelee, aivan kuin niitä tulisi aina helposti). Kristiinan taidot taulujen maalaajan vain kehittyivät hitaasti, eikä tekeleistä saanut juurikaan rahaa.

Voi hyvä tavaton sentään... Koettaisit Kristiina nyt päättää. Mauno on joo ihan söpö, mutta Paavon kanssa sinulla on peräti kaksi salamaa.

Kotiaskareet eivät tulleet itsestään valmiiksi ja vaikka Kristiinan koti oli pieni, niin siellä kyllä riitti vaikka mitä hommaa.

Saatuaan kuulla Paavon rahatilanteesta Kristiina kiinnostui hänestä vähän enemmän. Mauno nimittäin työskenteli tavernassa tarjoilijana, eikä hänellä liiemmin rahaa ollut. Ja ei Paavokaan nyt mikään miljönääri ollut, mutta kuitenkin pystyisi todennäköisesti paremmin elättämään esimerkiksi suurperheen, jos sellainen Kristiinalle joskus siunaantuisi.

"Niin siis paljonko sitä omaisuutta nyt sitten onkaan... ?" Kristiina tiedusteli Paavolta. Puheenaihe pysytteli muutenkin raha-asioissa jonkin aikaa, mutta Paavolla ei tuntunut olevan mitään sitä vastaan. Kristiina se muuten ei nähtävästi jaksa koskaan vaivautua laittamaan edes päivävaatteita ylleen, vaan elelee menemään pelkässä puuvillayöpaidassa... Mikäs siinä, näyttää ainakin ihan mukavalta.

Pian Paavo muutti taloon. Paavon tavaraluettelo tietysti vilkaistiin ja siellä olevat (liian modernit) tavarat myytiin. Paavo toi mukanaan 7865 simoleonia, jotka tulivat kyllä tarpeeseen.

Pientä puumökkiä saatiin hieman laajennettua ja remontoitua. Ainakin siellä oli nyt erillinen vessa, eikä tarpeitaan tarvinnut tehdä keittiön nurkassa olevaan sankoon.

"Paavo rakkaani, mennäänkö kihloihin?" Kristiina lausui hermostuneena polvistuessaan miehen jalkoihin. Paavo oli selkeästi yllättynyt (vaiko sittenkin järkyttynyt, ei ole aivan varmaa), mutta vastasi myöntävästi. "Yleensä se on kyllä mies, joka kosii. Olisin kyllä kosinut sinua, jos vain olisit malttanut vielä hetkisen", Paavo sopersi.

Naimisiin mentiin samantien, koska miksipäs sitä olisi kannattanut enää aikailla. Näin siis Paavo Rallasta tuli Paavo Wuorenheimo.

Tähän väliin lienee pieni tietoisku Paavosta paikallaan. Paavo on tietotavoitteinen ja elämäntoiveenaan hänellä on kohota tiede-uran huipulle Hulluksi tiedemieheksi. Luonteeltaan Paavo on jousimies pistein 7/1/6/5/6. 

Uusi makuuhuone ja sen sänky saivat heti käyttöä, tosin sinä yönä sängyssä tehtiin jotain aivan muuta, kun nukuttiin...

Hääyöstä usein tulee seurauksia, minkä Kristiinakin sai jonkin ajan päästä häistä havaita yökkiessään vessassa. "Ihan hirveä olo ja väsyttää koko ajan.." hän voihkaisi tuntiessaan jo uuden kuvotuksen aallon hyökyvän ylitseen. Eipä se auttanut, kuin kumartua uudelleen puisen pytyn ylle.

"No minä jo vähän arvelinkin, etteivät oireeni ihan pelkkää tavallista vatsatautia ole, kun Paavokaan ei ole sairastunut", Kristiina huudahti, kun hänen vatsansa kasvoi raskauden merkiksi. Pariskunta odotti ensimmäistä lastaan ja Paavo oli todella innoissaan! Paavo tietenkin haaveili poikalapsesta, koska kyllähän taloon pitäisi perijä saada - ja perijänhän täytyi olla poika, luonnollisesti.

"No en minä nyt noin paljoa syönyt..." Kristiina älähti, kun vatsa vain kasvoi kasvamistaan. Raskauden edetessä oli Kristiinan vointikin parantunut sen verran, että ruokahalu oli tullut takaisin ja hän tuntui syövän... no, kahden edestä. Raskauden viimeinen kolmannes oli siis alkanut.

Kunhan vain Kristiina selviäisit edes hengissä synnytykseen asti... Onneksi tulipalo saatiin hallintaan aj suurempaa vahinkoa ei kerennyt tapahtua.

Synnytyksestä puheen ollen, sen aika koittikin lopulta. "Voih, tämä on vielä paljon kamalampaa kuin minulle kerrottiin.." Kristiina vaikersi, kun supistusten väli alkoi olla lähes olematon ja synnytyspoltot kävivät todella tuskaisiksi. Kristiina oli jutellut muutaman kylän naisen kanssa, jotka olivat kertoneet totuudenmukaisesti synnytyksen olleen kaikkein kivuliainta, mitä nainen ovi eläessään kokea. Kristiina alkoi todellakin ymmärtää, että se piti paikkansa.

Lopulta ikuisuudelta tuntuneen aherruksen päätteeksi syntyi pieni terve tyttölapsi, joka sai nimekseen Ingri. Ingri peri vaalean ihonsävynsä sekä kauniit vihreät silmänsä Kristiinalta, mutta pikimusta tukka periytyi Paavolta.

Paavo työskenteli lääketieteen parissa hyvin korkeassa asemassa, mutta hän haaveili jostakin muusta: hän nimittäin halusi tulla hulluksi tiedemieheksi. Paavo oli hyvää pataa erään työkaverinsa kanssa ja kutsuikin naisen työpäivän jälkeen kyläilylle. Nainen vain tuntui olevan vähän liiankin oma-aloitteinen pienen Ingri-vauvan kanssa ja Kristiinaa puistatti ajatus, että joku tuntematon naikkonen koski hänen lapseensa... 

Ei ollut kulunut montaakaan kuukautta Ingrin syntymästä, kun tutut oireet alkoivat taas vaivata Kristiinaa. Hän epäili hyvin vahvasti olevansa jälleen raskaana.

Toinen raskaus varmistuikin piakkoin, eikä asiaa voinut enää oikein edes peitellä. Ja siis ei sillä, ettäkö asiaa olisi pitänytkään peitellä - perhetavoitteisena siminä Kristiina halusi monta lasta. Nämä kaksi pienokaista olivat saaneet alkunsa yllättävän nopeasti, mutta Kristiina ei pitänyt sitä itsestäänselvyytenä. Hänen mielestään jokainen lapsi oli lahja. Kristiina oli siis raskaudesta tietenkin onnellinen, vaikka häntä myös jännitti, että miten arki kahden pienen lapsen kanssa sujuisi. Paavon kun piti käydä töissä, eli kodin ja lastenhoito olisi käytännössä lähes kokonaan Kristiinan vastuulla. Paavo oli ehkä siitä epätyypillinen aikansa mies, että hän kuitenkin halusi osallistua lastenhoitoon. Jonkun oli kuitenkin tehtävä ne työtkin, eikä Kristiina edes olisi siihen pystynyt raskaana ollessaan ja voidessaan pahoin.



***

No, siinäpä tämä ensimmäinen osa. Teksti on ehkä vähän töksähtelevää ja tapahtumissa pieniä epäloogisuuksia. Pelissäni ei myöskään ole raskausvaatehackia, mikä ei ns. normaalissa nykyaikaan sijoittuvassa legacyssa haittaa, mutta tässä keskiaika-legacyssa nuo valmiit raskausasut tietenkin pomppaavat esille huonolla tavalla. Senkin takia simini luultavasti hengaavat paljon alusvaatteisillaan, niissä kun naisillakin se raskausvatsa näkyy. Ja alusvaatteista puheen ollen: minun pelissäni on melko lailla normaalia, ettei simit välttämättä jaksa laittaa arkivaatteita päälle, vaan hengaavat alusvaatteisillaan/pyjamaisillaan all day everyday, älkää siis ihmetelkö. Minulla on myöskin sensuurinpoisto-hack pelissäni, mikä tarkoittaa sitä, että paljaita simpyllyjä tulee näkymään. Nyt siis voi - ja kenties kannattaakin - vielä perääntyä, jos haluaa :D

Mutta mitä piditte? Saa antaa risuja ja ruusuja, kommentoikaa vain! :)